Lääke Vauvakuumeeseen

Testitulos

No niinhän siinä kävi, että testi näytti täysin vitivalkoista negaa. Edes hailakan haaleaa haamua ei ollut havaittavissa. Ei edes roskishaamua.

Eipä tässä tänään ole yhtään raskautunu olo enää ollukaan. Kyllä ne raskausoireet ennen kuukautisten poisjääntiä taitaa olla ihan korvien välissä. Ne kaksi kertaa kun olen oikeasti ollut raskaana, olen pitkälle elänyt tietämättä asiasta hölkäsen pöläystäkään. En voi väittää ettenkö yhtään olis pettyny. Ja tiedän kyllä, että vielähän se saattaa positiiviseksi muuttua, mutta mulla on vaan tänään tullu tosi vahva tunne, että vauvasta saan edelleen vaan haaveilla…

Ja vielä niitä oireita

Tämän hetkisistä “oireista” sen verran, että huonovointisuus on väistyny ja hullut mieliteot ja ruokahalu on tullu tilalle. Edelleen paleltaa ja poskia kuumottaa. Päivällä mietin, että eipä ole alamahaakaan enää repinyt, kunnes illalla makuulta ylösnoustessa repäisi molemmilta puolilta alamahaa. Sehän tietysti herätti taas “entäs jos sittenkin…”-ajatuksia, mutta… ehkä on parempi etten enää kiusaa itteeni (ja teitä) näillä mun oireilla. Psykiatri taitas tässä kohtaa olla se oikea osote, minne lampsia näistä jauhamaan.

 

Mulla on nyt reilun vuoden ollu sellanen fiilis, et kaikki ei oo mun kropassa (pääkopan lisäksi) ihan kohdillaan. Kuukautiset on muuttunu ihan kamaliski ja hiukset sekä ripset vaan tippuu päästä. Luulen et mun estrogeenitasot on huonontunu jonku verran. Rauta-arvot ja varsinki ferritiini on varmaan myös raskauksien jälkeen edelleen persiillään. Noiden lisäksi mun silmät vähän kellertää. Viime vuonna huomattiinki et mun bilirupiiniarvot on hiukan koholla. Siitä johtuuki toi kellertäminen. On jotenki niin paska olo, et en kyllä jaksa tämmöstä enää. Tänään saa olla vika tämmönen päivä.

Siis tää postaus on viimestään nyt muuttunu aivan kamalaksi. Oikeen kunnon torstain tunnustukset. Ja valitukset. Hupsis.

Eroon Vauvakuumeesta

Mutta siis paras lääke huonoon fiilikseen ja vauvakuumeeseen on aina ollu mulle liikunnan alottaminen. Eikä minkään iltakävelyiden vaan kunnon fitnessrääkin. Kun oma kehitys on syynissä, ei vauvahaaveille jää juurikaan tilaa.

Oon liikunnan suhteen ollu aina tämmönen kaikki tai ei mitään tyyppi. Siispä päätin jo maanantaina alottaa rääkin kokonaan uudella ohjelmalla. Vasta tänään tosin pääsin perehtymään siihen näiltä mun vauvahourailuilta. Oon miettiny elämäntapamuutosta jo viime marraskuusta lähtien, mutta nyt mulle tuli oikein pakottava tarve päästä vaan alottamaan. Mikään muu ei lopeta vauvakuumeita ja puhdista kehoa myrkyistä yhtä hyvin ku suuret kehonmuokkaustavotteet ruokavalioremontteineen.

Se ekan askeleen ottaminen on vaan aina se haastavin. Ekan päivän selättäminen. Ruokavalion kanssa olen jo päässyt mukavasti vauhtiin. Huomenna aloitan treenit herättelemällä kroppaa turvallisesti kotona.

Oothan mun mukana tässä elämäntapamuutoksessa? 

Mutta nyt lopetan suosiolla tän vuosisadan paskimman postauksen. 

Kiitos kun jaksoit lukea! Parempiin huomisiin!

Samanlaista:

Tänä Päivänä Toiveeni Toteutui

Kotia kohti pyöräillessäni, raskaustesti salikassissa pyöriessä, alamahaa alkoi kutkuttamaan hassusti. “Oletko sinä siellä?” kysyin mielessäni mahdolliselta vauvan alulta.